Pikainen moikkaus!

Heippa pitkästä aikaa! Viime viikko vierähti töissä, pitkälti tämäkin viikko ja kaikki mahdollinen vapaa-aika on kulunut puutarhahommia tehdessä lapsuuden kotini pihamailla. En malta pitää sormia pois mullasta! 🙂 Seuraavana suunnitelmissa on kesäkukkien istuttaminen meidän parvekkeelle ja siitä lähipäivinä blogissakin hiukan lisää.

pelargoniat

Kesäkukkaterveisin,

Saara

Kävelyretki meren rannalla!

Kuvasatoa eiliseltä Reposaaren kävelylenkiltä! Ole hyvä. 🙂 Onneksi oli isännällä puhelin mukana, muuten olisivat kuvat jääneet ottamatta.
reposaari1

reposaari

reposaari4

reposaari3

reposaari2

Tämä kasvisöpöläinen kurkisteli kivien kolosta.

reposaari5

Hilkka paineli tuhatta ja sataa kallioiden päällä, vahti ettei isäntä kävele liian lähelle veden rajaa ja tutki uteliaana kaikki mahdolliset kiven kolot. 🙂

hilkka

Jos tämän kevään yöpakkaset ovat ohi, on kesän mustikkasato ihan valtaisa! Toivottavasti säät suosivat muitakin marjoja, jotta päästään niitä keräilemään. Hilkkakin rakastaa marjoja. Mansikat ja karviaiset ovat lemppareita. Raa’at karviaiset häviävät aina pensaiden alimmilta oksilta. Oksat vain heiluvat ja pensaat huojuvat, kun neiti marjastaa 🙂

mustikka

Mustikka

Käenkaalista tulee aina lapsuus mieleen. Niitä käytiin metsässä napostelemassa, olivat vähän niin kuin karkkia.

ketunleipä.

ketunleipä1

Käenkaali eli ketunleipä ♥

Suosittelen hetken rauhoittumista ja pientä kävelylenkkiä luonnon keskellä ihan kaikille. Se saa ihmeitä aikaan; stressi ja kiire unohtuvat, ajatukset selkiintyvät raittiissa ilmassa ja liikunnastahan saa aina uutta energiaa. Ei muuta kuin töppöstä toisen eteen! 🙂

Iloista alkuviikkoa! ♥

~Saara~

Perennapenkin uusi ilme

Edellispäivä vierähti tuttavan kukkapenkkiä uudistaessa. Penkissä olevat perennat kaipasivat jakamista ja sieltä täältä pilkistävä juolavehnä ja muut rikkakasvit sekä lupiini haluttiin kitkeä pois. Multaakin lisättiin koska vuosien saatossa se oli huvennut lähes olemattomiin ja siksi kasvien juuret olivatkin lähteneet seikkailemaan syvemmälle kivien alle. Muutama vuohenjuurikin hävitettiin, toivottavasti ikiajoiksi. Perennapenkistä pelastettiin siinä kasvaneita kasveja niin paljon kuin mahdollista; iiris, arovuokko, kurjenmiekat ja reunuspoimulehti. Reunoilla kasvava vuorenkilpi ja muutama keijuangervo saivat jäädä paikalleen. Kiviä oli yllin kyllin tällä metsän reunustamalla pihalla ja niistä rakennettiinkin pieni porrastus kukkapenkkiin. Näin saatiin lisää multatilaa perennoille.

ennen

Ennen…

20150511_192630

…ja jälkeen

20150511_193228

Osa penkistä jäi vielä rakentamatta koska multa loppui kesken. Suunnittelin valmiiksi talon emännän kanssa kesken jääneen osan ja hän lupasi rakentaa sen myöhemmin itse. Tuohon osaan tuleekin sitten pääosassa pieniä havuja kuten pallotuijaa ja kukkivana kasvina jalopähkämö, ehkä joku jo pihasta löytyvä maksaruohokin.

20150511_192656

Takarivissä kurjenmiekkaa, keskellä kahta eri lajiketta jalokuunliljaa, edessä oikealla nyppykurjenpolvea ja vasemmalla suloista esikkoa.

20150511_193119

Esikko ♥

Uutena tulokkaina kukkapenkkiin pääsivät mm. jalokuunlilja…

20150511_193212

…ja nyppykurjenpolvi.

20150511_193153

 Täytyy sanoa, että oli ihan parasta rakentaa kukkapenkki pitkästä aikaa ♥

Kukkaisin terveisin,

Saara

Ristiäiskukkasia!

Eilen vietettiin erään suloisen pojan ristiäisiä ja tässä hiukan kuvasatoa kukkasista. Juhlat olivat vaaleansiniset ja herkät, ihan pienen ihmisen näköiset. Tädillä tuli tippa linssiin monen monta kertaa, mutta luulenpa vain, että en suinkaan ollut ainoa. Onhan se välillä hyvä onnenkyyneleitäkin tirauttaa. 🙂

Pöytäkoristeissa hempeän lilaa orvokkia, valkoista freesiaa ja ruusua… purkkikukkaa ja leikkokukkaa sulassa sovussa samassa asetelmassa.

pöytäkoriste

pöytäkoriste (2)

…ja kynttilän valo kuuluu aina juhlaan kuin juhlaan. Pilttipurkit muuntuivat pieniksi tuikkukipoiksi, sinistä nauhaa ja hempeää pitsiä. Taas kerran tuli todettua, että mitään ei kannata heittää roskiin.

pöytäkoriste (3)

lyhty

 Noutopöytää koristamassa oli iso lasimalja, jossa kukoistivat orvokit ja lankaköynnös. Lisukkeena käytin sinistä nauhaa, valkoista sisalia ja maljan vuorasin koivun tuohella. Olen onnekas tyttö, kun minulla on sellainen ystävä ja työnantaja, joka äitienpäiväkiireistä huolimatta antoi aikaansa ja päästi kukkakauppaansa ristiäiskoristuksia askartelemaan ja näpertelemään ♥

orvokkimalja (3)

orvokkimalja (4)

orvokkimalja

Orvokkihan viihtyy parhaiten ulkosalla ja lisää sen hoidosta voit lukea täältä. Näihin juhliin orvokki pääsi herkän kukintonsa ansiosta ja siksi, että onhan tähän aikaan vuodesta selvästi orvokkien aika.

orvokkimalja (2)

Tuleva viikko alkaakin sitten kukkapenkin repareerauksella. Juolavehnä saa luvan muuttaa kukkapenkistä muualle uusien kujeiden tieltä. Uutta multaa, lapio ja hanskat!

Näkyilemisiin ja kivaa tulevaa viikkoa jokaiselle! 🙂

~Saara~

Hilkan synttäripäivä ♥

Meillä vietettiin eilen synttäreitä. Kettuterrierimme, Hilkka, täytti pyöreät 10 vuotta. Iästään huolimatta tuo karvakamu jaksaa yllättää aina uudestaan ja uudestaan energisyydellään ja tuo jokaiseen päivään iloa veikeydellään ja iloisella olemuksellaan. Jos välillä vähän väsyttää niin ei haittaa, hetken huilitauko ja taas mennään sata lasissa. Hilkka elää hetkessä ja täysillä. Sen ja monta muuta ihanaa asiaa olen häneltä oppinut. Koirasta todellakin voi saada parhaan ystävän, jos niin haluaa ♥

hilkka

Hilkka, Texforrier She’s All That

Eilen aamulla sain tuntea nahoissani tuon vipeltäjän tuiman katseen, kun epäilin hänen jaksamistaan viime viikkoisen sairastelun jäljiltä. Ajattelin, että ei ihan vielä mentäisi täyspitkälle aamulenkille, mutta neiti oli selvästi eri mieltä ja löi jarrut päälle, kun meinasin kääntyä takaisin kotiin päin. Jep, viesti meni perille, energiaa riittämisiin ja matka jatkui! Ei siis ole ihme se, että moni vastaantuleva lenkkeilijä luulee minun ulkoilevan pennun kanssa. Tämä aamu puolestaan aloitettiin piehtaroimalla linnun pökäleessä. Se tuoksui niin hyvältä, että ihan piti saada se haju omaankin turkkiin.

Eilisellä metsälenkillä paineltiin sen verran kovaa, että valkovuokot jäivät keräämättä. Täytyi mennä yksin myöhemmin ihastelemaan noita kauneuksia ja muutama tarttui mukaankin. Tällä hetkellä koristavat kuitenkin äidin jääkaappia. Laitoin ne viileään elpymään ja sinne unohtuivat.

valkovuokot

Metsässä on Hilkan mielestä niin ihanaa ♥

hilkka1

Nannatauko metsässä

Hilkan synttärikakku oli kermalla kuorrutettu. Välissä vadelmahilloa, banaania ja sielläkin kermavaahtoa. Leivoin kakun gluteenittomasta jauhoseoksesta ja sokerin tilalla käytin steviaa. Hilkka sai maistella kermavaahtoa ja oli apurina leipomisessa.

kakku

kakku1

Synttärisankari nautti päivästään täysin siemauksin. Söi lempparinappuloitaan ihan hurjan paljon, leikki ja kohelsi, haisteli metsän hajuja, sai rapsutuksia ja illalla väsyneenä mutta onnellisena käpertyi iskän ja mamman väliin sohvalle. Sellainen oli Hilkan synttäripäivä ♥

Juhlan tuntua!

Meillä tämä viikko on mennyt pientä potilasta hoivatessa ja parannellessa, siksi blogikin on viettänyt hiljaiseloa. Täällä kuitenkin ollaan taas! Potilas jaksaa jo paremmin ja on taas oma ihana itsensä. Isäntä pysyy jälleen pienessä komennuksessa, sohvan nurkasta kuuluu taas onnellista örinää ja mihinkään ei tarvitse mennä yksin, kun perässä tapsuttelee aina tuo nelijalkainen suloisuus – Hilkka, mamman ja iskän aarre ♥

hilkka1

♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥

Tuleva viikko onkin sitten juhlaa täynnä. Hilkan 10-vuotissynttärit, veljen lapsen ristiäiset ja tietenkin sunnuntaina äitienpäivä ja jo pelkästään siinä on aihetta juhlaan, että karvatassumme on taas voimissaan. Hilkan synttäreiden kunniaksi taidamme vierailla valokuvastudiossa, katsotaan millaisia kuvia syntyy päivänsankarista ja ties vaikka otettaisiin perhepotrettikin. Koko päivä taidetaan tehdä Hilkan rakastamia asioita. Käydään lenkillä metsämaastossa haistelemassa uusia hajuja, nukutaan, leikitään nannanpiilotusta ja syödään. Olen luvannut järjestää ristiäisiin kukkakoristelut, joten niitä puuhataan myös tulevana viikkona ja pitäähän tädin vielä etsiä joku kiva juhlaleninkikin. Ja äitienpäivä… sen pienimuotoinen juhliminen kuuluu jo vakiintuneisiin perinteisiin ja ihan vain siksi, että oma äiti on se maailman paras ♥

Ripaus tulevasta viikosta…

ristiäiset orvokki1

…ja pikkuisen lisää myöhemmin.

Ihanaa uuden viikon odottelua!

P.S. Huomasin, että blogissa on vierailtu jo yli tuhat kertaa! Iso kiitos ja kumarrus kaikille lukijoille ♥

~Saara~