Höyhenenkevyt

Muistatko aiemmista artikkeleistani tämän kranssin narsisseilla koristeltuna? Kurkkaa täältä jos on päässyt unohtumaan.

Tadaa! Nyt se näyttää tältä:

kranssi

Höyhenet, tipu ja rusetti – siinä tämän kranssin koristelu

Pääsiäinen kestää vain vähän aikaa, joten sen kestoa voi hyvin itse pidentää koristeilla. Jos ei halua pääsiäistä vielä sisätiloihin, voihan ulko-oven tai kuistin jo koristella. Meillä kranssi koristaa ovessa rappukäytävää.

Löysin linnun alehintaan ja mielestäni se oli veikeä kaveri, joka oli pakko saada mukaan. Sen kaveri löytää paikkansa ehkä rairuohosta, jota saakin alkaa istuttelemaan ihan pian.

tipu

tipu

kranssi

Höyhenenkevyt <3

Kaikki koristeet on kiinnitetty kuumaliimalla, jotta pysyvät paikallaan kovemmassakin tuulessa. Saat kranssista omannäköisen, kun vaihdat höyhenien väriä tai lisäät muita koristeita linnun ja rusetin tilalle. Pelkät höyhenetkin riittävät koristeluksi. Tai voit lisätä kranssipohjaan, kranssin yläosaan keskelle isohkon rusetin, jolloin korostuvat kranssin luonnonmateriaalit. Lopputulos on tällöin pelkistetyn kaunis ja rusetin väriä vaihtamalla kranssia voi käyttää vaikka ympäri vuoden.

 Pääsiäistä odotellessa!

~Saara~

Tyhjästä nyhjästy!

Tähän aikaan vuodesta, kun lähtee metsään kiertelemään, tuntuu, että sieltähän löytyy mitä vain ja toisaalta kaikki on vähän kuin tyhjästä nyhjästy. Pitää kulkea vähän kuin mummo lumessa, hitaasti ja varmasti suurennuslasin kanssa tarkkaillen. Luonto alkaa vasta herätä ja suurin osa materiaaleista on kuivuneita ja harmahtavia. Niistä kun alkaa rakentaa, meinaa tekemisen into loppua kesken kun on niin väritöntä. Mutta, kun joukkoon lisää ripauksen elävää materiaalia niin jo alkaa kokonaisuus muuttua pirteämmäksi.

Yleensä, kun lähden metsään olen intoa piukassa ja mietin, mitä kaikkea jännää sieltä löytyykään. Kun pääsen pois pihapiiristä ja naapurin autoja ei enää näy, muistuttaa mielikuvitukseni olemassaolostaan. Huomaan, että taitaa olla parasta kääntyä takaisin. Pitää tyytyä siihen, mitä löytyy ihmisten ilmoilta. Mietin usein, miten isäni aikoinaan uskalsi lähteä syvälle metsään mustikoita keräämään – yksin! Lehmänkello kaulassa lähdettiin karhuja ja susia uhmaamaan. Eikä ollut tietoakaan kännykästä, jos vaikka olisi sattunut eksymään tai alkanut kesken kaiken pelottaa. Sinne vaan rohkeasti paineltiin! Luulenpahan kuitenkin, että taisi ihan pikkuisen kuitenkin pelottaa… eihän sitä iso mies voinut ääneen sanoa. Rohkea mies silti isäni oli minun silmissäni!

narsissikranssi

narsissikranssi

Laitoin kranssiin koivun oksia, kuivuneita kuusen oksia, heinää ja kranssin kruunaa ehdottomasti kuivuneet maitohorsman kukinnot. Paras löyty ikinä! Aivan kuin ne olisi kiharrettu papiljoteilla, niin kiharia ne ovat. Narsissit kiinnitin ohuella rautalangalla sipuleineen päivineen. Myös kuumaliima on tehokas apu kranssia kootessa, kannattaa käyttää kuitenkin harkitusti ettei polta materiaaleja tai omia sormiaan. Ja muistathan, että kranssissa materiaalit kiertävät aina myötäpäivään.

narsissikranssi

narsissi

Kuivuneet harmaat materiaalit saavat tasapainoa vihreistä ja tuoreista materiaaleista

narsissi

Kiharaa maitohorsmaa taustalla! Mun uusi ihastus <3

Ja sitten, kun narsissit ovat kuivuneet, voi kranssiin lisätä muita koristeita. Siitä lisää myöhemmin…

Kivoja askarteluhetkiä!

~Saara~