Siivouspäivä!

Siivouspäivä on yksi karmeimmista päivistä, mitä tiedän. Oikeastaan siivoaminen ei vie edes paljoa aikaa, mutta aina löytyisi jotain mielekkäämpääkin tekemistä ja kummasti sen aloittamista aina siirtää eteenpäin. Olen kuitenkin melkoinen siivouspoliisi, kotona täytyy olla siistiä. Mieskin sen jo aika hyvin tietää ja monesti siitä vitsailemmekin. Hilkka puolestaan ei tiedä; kuolaa lattialle minkä kerkeää, tapsuttelee ulko-ovesta sisälle tassujaan pyyhkimättä ja voi sitä sotkun määrää, mikä tulee syömisestä… Ruokaa lentää ympäriinsä ja eihän se mitään, jos ruoka lentelisi pienelle säteelle ruokakupin ympärille, mutta kun ruokakuppia täytyy liikuttaa eteenpäin samalla kun syöpöttelee. Ja vaikka se vähän suttaileekin niin aina se vaan on yhtä ihana – meidän Hilkka ♥

Siivoamiseen saa kummasti uutta potkua, kun antaa jonkin palkinnon itselleen urakan päätteeksi. Se voi olla vaikka kahvihetki puhtaassa kodissa, uusi ruukkukukka, pieni kukkakimppu tai ihan vaan yksi leikkokukka maljakossa, lempparilehti kaupan hyllyltä, kirpputorilla käynti, ihan vaan rentoutumishetki sohvalla löhöten tai mitä tahansa itselle mielekästä. Viimeksi hankin keittiön pöydälle uuden vahakankaan, se kun oli ollut jo pitkään hankintalistalla. No, ei se ihan siihen pöytäliinan hankkimiseen jäänyt. Löytyi verhokin keittiön ikkunaan, pitsinen ja ruusuinen. En voinut jättää sitä kaupan hyllylle, kun se sieltä huuteli.

ikkuna

home

Koristekirjaimet olen joskus tuonut tuliaisena Hollannista – Home Sweet Home ♥

IMG_5464

Lankaköynnös on ihanan kepeä ja sen voi viedä muiden viherkasvien tapaan kesäksi ulos. Se on todella tarkka kastelun suhteen. Multa täytyy pitää tasaisen kosteana, ainoastaan pintamulta saa kevyesti kuivahtaa.

lankaköynnös

Lankaköynnös – Muehlenbeckia complexa

Nämä puiset sydämet pääsivät vihdoin roikkumaan pitsiseen nauhaan. Ovatkin odottaneet sitä jo melkein puolisen vuotta, siitä asti kun ne bongasin kirpputorilta. Sydämet olivat alunperin tummanvihreät ja roikkuivat juuttinarussa. Tuunaamalla ne saivat uuden elämän meidän kodissa. Ja taustalla näkyykin se uusi keittiön pöydän vahakangas. Kukkia siinäkin, ylläripylläri!

sydämet (3)

sydänketju

Sydänketju ripustettiin sängynpäädyssä oleviin hyllynkannakkeisiin

Tässä taisikin olla jo useammalla viikolle siivouspalkintoa…

Kivoja siivoushetkiä! ♥

~Saara~

Kaikkea kivaa!

Heippa täältä vilinän ja vilskeen keskeltä! Aika on mennyt siivillä ja muutaman päivän ajan on tuntunut siltä, että päivistä on kadonnut tunteja. Lapsenvahtina olemista, synttärijuhlaa, Helsingin seudulla pyörähtämistä, perusarjen hyörinää… Onneksi nyt pitäisi olla hiukan rauhallisempaa seuraavan parin päivän ajan ja voi huilata, makoilla sohvalla ja syljeskellä kattoon.

Tässä hiukan palasia viime viikolta!

Anoppi oli pakannut kasan vanhoja kangaspaloja kirppislahjoitusta varten, mutta onneksi muisti kysyä ensin löydänkö niille käyttöä. Olen jo viritellyt suunnitelmiakin niiden varalle ja aion toteuttaa ne kunhan tässä kerkeän. Itselle tarpeeton saattaa olla aarre jollekin toiselle!

kangas

Retroilua ♥

Muistin, että on pari keskeneräistä työtä ja ajattelin tehdä ne loppuun ennen uuden käsityön aloittamista: siskon villasukat, jotka jo ehdinkin viimeistellä ja trikookuteesta virkattu matto. Viime vuoden lopulla iski hirmuinen kutomisvimma. Sukkaa pukkasi niin, että perheen jäsenet ja muutama ystäväkin sai joululahjaksi villasukat. Välillä iski voimakas rannekipu, kun en malttanut pitää lainkaan taukoa sukkien tekemisessä. No, ranne kipeänä oli sitten pakko pitää se tauko. Viimeiset sukat valmistuivat ihan ajoissa, jouluaattona. Yksi siskoistani oli joulun aikaan ulkomailla opiskeluvaihdossa ja ajattelin, että hän saa sukkansa sitten myöhemmin. Joulun jälkeen olin niin täynnä villasukkaa, ja sukkapuikkojen kilinää, että jäi kutominen hetkeksi aikaa. Sisko saa siis joululahjansa nyt kesän kynnyksellä. Parempi myöhään kun ei milloinkaan, vai mitä? 🙂 Ja ovat ne ainakin ihan kesän väriset ♥

sukat

Lanka on Novita 7 Veljestä Raita, vaahtokarkki

sukat (2) sukat (3)

Ja sitten vielä se vähän enemmän keskeneräinen projekti, trikookuteesta virkattu matto.

matto (2) matto (3)

Ja tämähän epeli ei malta pitää kynsiään ja naskalihampaitaan irti kudekerästä, kun se pyörii niin kivasti. Pakko hyökkäillä kerän kimppuun…

sulo

…loikoilla maton päällä ja nakertaa kudetta poikki! Onneksi en ihan joka päivä virkkaa tämän otuksen luuratessa vieressä, se kun on tuollainen jyrsijä – Sulo ♥

sulo (3)

Viime viikkoon mahtui myös ukkoseni isotädin 80-vuotisjuhlat Pöytyällä. Kukkia voi antaa aina lahjaksi ja niinpä sidoin kimpun ruusuista ja neilikoista. Lisäsin joukkoon lepästä sahattuja kiekkoja, jotka näyttävät oikeastaan aika hauskoilta kukkien seassa.

kimppu

kukkapaketti

Kivasti paketoidut kukat on ilo antaa ja saada!

kimppu (4)

Neilikkaa ja ruusua!

kimppu (3)

Rentoa alkuviikkoa! Muistakaa myös levätä kiireen keskellä! ♥

~Saara~

♥ Oma koti kullan kallis ♥

Meillä vähän mööpeliseerattiin eilen olohuoneen puolella. Koko kämppä oli hyrskyn myrskyn. Täytyy sanoa, että kyllä kannatti, vaikka vähän aivonystyröitä ja käsivoimia täytyikin käyttää. Monta kertaa on huonekalujen paikkoja vaihdettu, mutta luulenpa, että nykyisillä paikoillaan ne pysyvät pitkään. Ehkä siihen asti, kun löytyy kiva omakotitalo. Tästä isäntä on ainakin todella mielissään, kun ei tarvitse sisustaa hetkeen. En saanut lupaa hankkia lisää huonekaluja, kun niitä on kuulemma tarpeeksi. Vaan eipä tiedä isäntä, että ollaan Hilkan kanssa eri mieltä asiasta. Nyt olohuone näyttää kuitenkin mielestäni tosi kivalta ja kotoisalta ♥ Emme siis lähde Hilkan kanssa mööpeliostoksille ainakaan ihan vielä.

Sohvan selkänoja ei olekaan tällä kertaa seinää vasten. Sohva oli alkujaan kahden istuttava, mutta miekkoseni sisko verhoili siihen toiveidemme mukaisen divaani-osan. Nyt kelpaa löhöillä ja hyvin mahtuu!

sohva (2)

Kun muutimme saman katon alle poikaystäväni kanssa, täytyi kukat ja muut romanttiset harpäkkeet sovittaa samaan huoneeseen laivojen ja meriaiheisten juttujen kanssa. Ajattelin, että eihän se voi onnistua mitenkään. Mutta loppujen lopuksi oli kyse ainoastaan oman asenteen muuttamisesta. Molempien mielenkiinnon kohteet ovat nykyään näkyvillä.

kirjoituspöytä

telkkari (2)

peili

Vanha ikkunan kehys sai uuden elämän peilinä

sydän

palmuvehka

Palmuvehka viihtyy melkoisen pimeässäkin paikassa

PELTIPURKKI

 Olen huomannut, että pidän kukista, joita ainakin moni kukkakaupassa asioiva pitää ”iäkkäiden ihmisten kukkina” tai ”hautajaiskukkina”. Monesti kuulee sanottavan, että neilikka ja valkoiset kukat ovat hautajaiskukkia ja että tulilatva on mummumainen. Mitä!? Ainakin ne ovat yksiä minun lempikukistani. Ja onhan se niin, että kaikenlaisia ja -värisiä kukkia voi käyttää kaikissa tilanteissa! On vain käynyt niin, että mielipiteitä yleistetään ja on syntynyt hautajaiskukkia ja synttärikukkia ja mummelikukkia ja naisille sopivia kukkia ja miehille sopivia kukkia… Minä ainakin tykkään ihan hirrrrrrvveeeesti tulilatvasta 

hevonen

tulilatva

Kerrottu tulilatva ♥

 

Kaunista loppuviikkoa! ♥

~Saara~

 

Sammalkranssi ja kevään ihanuuksia! ♥

Olipas iiiiiiihana aurinkoinen päivä eilen! Ja lämminkin vielä. Sitruunaperhosia näkyi jo, sisilisko, vihertävää nurmikkoa, koivun haavakohdista tiputtelee jo mahlaa, vipeltäviä muurahaisia… Uskallan luvata, että kesä tulee tänäkin vuonna. Vaikka luonnon heräämisen näkee joka kevät, on se silti aina niin ihmeellistä. Ei voi pieni ihminen käsittää, miten kaikki kasvit ja eläimet kestävät talven kylmyyden tai miten muuttolinnut osaavat suunnistaa takaisin kotiseudulleen ilman navigaattoria ja joka kevät rakentavat pesänsä siihen samaan tuttuun linnunpönttöön.

Muistan, kun lapsena aina kevään ensimmäisinä lämpiminä päivinä kaivettiin lippikset esiin ja t-paita päällä paineltiin pitkin kylää. Tuntui ihan kesältä! Siinä ei paljoa mietitty, mitä lämpömittari näyttää tai tuuleeko vähän Siperiasta. Kyllä leikkiessä tuli tarpeeksi lämmin! Äiti ja isä eivät tajunneet sitä! No, seuraava päivä taidettiin maata nolona sängyn pohjalla ja valittaa kun on kurkku niin kipeä. Onneksi vanhetessa yleensä vähän viisastuu.

20150411_152443

Kevätvuohenjuuren pikkuruisia lehtiä

Kevätkaihonkukka avaa pian kauniin siniset kukkansa

Kevätkaihonkukka avaa pian kauniin siniset kukkansa

Äidin kissa, Saku, sai leikkikaverin pariksi viikoksi. Sisko Hämeenlinnasta tuli kissansa kanssa Porin vierailulle. Noiden kahden kissakaveruksen puuhia seuratessa ei tule koskaan tylsää.

kissat

Kissaveijarit, Saku ja Sulo, kevätauringosta nautiskelemassa

Perennapenkin ruusukkeita 

mehikasvit

 Viimeksi lupailin jatkaa sammalteemalla. Kyllä kyllä, mutta ensin piti vain vähän intoilla keväästä. 🙂 Tämän sammalkranssin osaa tehdä jokainen! Pohjana on koivunoksista rautalangalla punottu rengas. Renkaan ympärille on kiinnitetty sammalta vihreällä metallilangalla kietoen. Koristeet (kukat, oksat, tuohi, sydänkoriste) on kiinnitetty nekin rautalangalla, kuumaliimakin sopii siihen tarkoitukseen hyvin. Kranssin voi koristella myös aidoilla kukilla, jos haluaa viedä sen vaikka läheisen haudalle. Ajattelin laittaa kranssin parvekkeen seinään, kunhan keksin jonkinlaisen kiinnityssysteemin sille.

sammalkranssi5

sammalkranssi1

sammalkranssi2

sammalkranssi3

sammalkranssi4

 

Hauskoja kevätpäiviä ja aurinkoista mieltä! 

P.S. Ei kannata lähteä ihan vielä t-paidassa ulkoilemaan. 🙂

~Saara~

Glad påsk! :) Ja muista osallistua arvontaan.

Meidän pääsiäinen on tänä vuonna täynnä kukkia, suklaamunia, ulkoilua, rentoutumista ja yhdessäoloa. Ja taidanpa leipoa kääretorttukakunkin. Ensimmäistä kertaa tädiksi tuleminen on kuitenkin tämän pääsiäisen ehdoton kohokohta! Lapsuuden pääsiäismuistoista päällimmäisenä on äidin piilottamat korit täynnä pääsiäiskarkkeja. Se oli niin jännittävää, että sinä aamuna olin sisarusteni kanssa hereillä jo kukonlaulun aikaan. Oltiin niin intoa piukassa, että taidettiin nukkua toinen silmä auki ja korvat höröllään. Pääsiäiseen kuului aina myös seinälle laitettava tipujuliste, ihana pöytäliina keittiön pöydällä ja rairuoho. Ja arvatkaapas, kuinka monta kertaa rairuohossa olevat tiput vaihtoivat paikkaansa, kun seitsemän tahmaista käsiparia kävi niitä vähän väliä hypistelemässä!

saku

Äidin Saku-kissa vahtimassa ruohoaan <3

kollaasi1

Luontokuvia tältä aamulta: sammal ja tulppaani iloitsevat keväästä

kynttilä_karkit

Iloista pääsiäistä kaikille!

Aiempina vuosina en ole ymmärtänyt lainkaan, mitä hienoa on perunanarsississa. Hyvänen aika, sehän näyttää niin harvaltakin! Tänä pääsiäisenä se nousi kuitenkin kukista ylitse muiden. Ja mielestäni perunanarsissin kauneus onkin juuri sen yksinkertaisuudessa. Ei turhia lehtiä ja siksi sen kauniit kukat pääsevätkin kauniisti esille. Ja se tuoksu… niiiiin huumaava!

perunanarsissi_lintu

Perunanarsissi – Narcissus ’Bridal Crown’

perunanarsissi_kukkaMuokkasin saksilla narsissin muoviruukkua niin, että se mahtui pitsiruukkuun. Lisäsin sammalta pinnalle ja valmis! Kokonaisuus on pelkistetyn kaunis ja purkin pitsinen reuna kruunaa perunanarsissin söpöyden.

perunanarsissi1

Perunanarsissin nuppu se sieltä kurkistelee <3

kissus1tulilatva1Tähän keraamiseen  ruukkuun istutin kääpiökissuksen ja ihanan persikanvärisen tulilatvan. Istutus kestää vielä pitkään pääsiäisen jälkeenkin ja tulilatvan kukittua siirrän kissuksen ruukkuun, missä on reikä pohjassa. Reikä helpottaa kastelua, kun vesi ei jää ”makaamaan” ruukkuun ja sopii siksi hyvin viherkasville. Toinen vaihtoehto on altakasteluruukku.

Koristeina valkoista sisalia multaa peittämässä, koivun tuohipaloja, persikanpunaista pitsinauhaa ja puinen sydän. Sydän on kirpputorilöytö. Alunperin se oli tummanvihreä ja niitä roikkui useampi juuttinarussa. Sydämet tuunattiin valkoisella maalilla. Koska sydänketjulle ei ole löytynyt vielä sopivaa paikkaa, pääsi yksi onnekas sydän tähän keväiseen istutukseen pitsirusetin seuraksi.

kääpiökissus_tulilatva

kääpiökissus_lehti

Kääpiökissus – Cissus striata

tuohi

Tulilatvan kukat vielä nupussa, mutta aukeavat kyllä tuota pikaa.

Kääpiökissus on siis köynnöskasvi, joka viihtyy suorassa auringonpaisteessa ja puolivarjossa. Multa saa kuivahtaa kastelujen välillä kevyesti, mutta ei kokonaan eli se vaatii säännöllisen kastelun. Lannoitus keväästä syksyyn niin kuin muillakin viherkasveilla. Sen oksille saattaa ilmestyä loppukesästä kellertävänvihreitä pieniä kukkia, joiden tilalle alkaa kehittyä myöhemmin mustia marjoja. Katsotaan, miten onnistun sen kasvatuksessa.

Pääsiäisterveisin,

Saara

P.S. Muista osallistua arvontaan edellisen artikkelin puolella! 🙂 Pääset sinne klikkaamalla tästä.